Johdanto ja taustatietoa Efesolaiskirjeeseen

Kiertokirje?

Efesos oli Paavalin lähetystoiminnan keskus Aasian provinssissa - nykyinen Länsi-Turkki. Paavali saapui kaupunkiin ensimmäisen kerran toisella lähetysmatkallaan yhdessä Priskillan ja Akylaan kanssa, jotka jäivät kaupunkiin jatkamaan työtä, kun Paavali jatkoi matkaansa Jerusalemiin (Apt 18:18-22). Kolmannella lähetysmatkallaan Paavali viipyi kaupungissa kolmisen vuotta (Apt 19:10).

On outoa, ettei Efesolaiskirjeessä ole terveisiä Efesoksen kristityille, joita Paavali varmaan tunsi hyvin paljon. Lisäksi kirjeessä on kolme kohtaa, joista saa sen vaikutelman, että kirjeen kirjoittaja ja vastaanottajat tuntevat toisensa vain kuulopuheen tasolla (Ef 1:15, 3:2 ja 4:21). Lukija saa sen vaikutelman, ettei Paavali kirjoita tutulle seurakunnalle, vaan jollekin tuntemattomalle kristittyjen joukolle. Voisiko kirje olla kirjoitettu Efesoksen seurakunnalle?

Ilmeisesti ei. Onkin syntynyt useita teorioita kirjeen taustasta. Helpoin ratkaisumalli olisi se, että Paavali kyllä kirjoittaa Efesokseen, mutta keskittää sanomansa niille, jotka ovat tulleet kristityiksi vasta hänen lähtönsä jälkeen. Mutta miksi Paavali tekisi niin tässä kirjeessä, kun hän ei tee sitä missään muussa kirjeessään?

Alkukirkon harhaoppinen vastustaja Markion piti Efesolaiskirjettä kadonneena Laodikealaiskirjeenä (vertaa Kol 4:16). Laodikean seurakuntahan oli myös Paavalille "outo". On kuitenkin kysytty, miksi Paavali olisi halunnut noiden kahden seurakunnan vaihtavan kahta niin samantapaista kirjettä. Joillekin kristityille on aina ollut hankalaa hyväksyä, että jotakin Paavalin kirjallista tuotantoa olisi kadonnut, mutta niin vain on, onhan Korinttilaiskirjeistäkin säilynyt meille vain toinen ja neljäs. Yhdessäkään Efesolaiskirjeen käsikirjoituksessa ei mainita Laodikeaa kirjeen vastaanottajana, joten teoria on hylättävä.

Todennäköisesti oikea selitys on yleisin, eli teoria siitä, että Efesolaiskirje ei ole yhdelle seurakunnalle lähetty kirje, vaan se on tarkoitettu kiertokirjeeksi useammalle seurakunnalle (vertaa Galatalaiskirje). Puuttuupa muutamasta varhaisesta käsikirjoituksesta jakeesta 1:1 maininta vastaanottajista kokonaan. Jotkut ovat jopa arvelleet, että kirjeeseen oli jätetty tyhjä tila, johon kunkin seurakunnan nimi lisättiin, mutta tällainen taitaa olla nykyajan tietokonekautta, eikä suinkaan apostolin ajan vaivalloista kirjoitustyyliä.

Myös se, ettei Paavali kirjeessä liity mihinkään yksittäiseen ongelmaan tai kiistaan, viittaa siihen, että kysymyksessä voisi olla kiertokirje. Tosin jotkut arvelevat, että kysymyksessä olisi saarna, mutta silloin ongelmaksi muodostuisi Tykikoksen maininta jakeissa 6:21-22.

Kirje lienee kirjoitettu Rooman vankeudessa (vertaa Ef 3:1 4:1, 6:20), joten kirjoitusaika on 60-luvun alkupuoli.

Piispa Bo Giertz kuvaa kirjettä "mietiskeleväksi rukoukseksi". Kirje poikkeaa muista Paavalin kirjeistä tyyliltään. Jotkut ovatkin luonnehtineet kirjettä Paavalin hengelliseksi testamentiksi.

Kirjeen pääsanoma on seurakunnan merkitys. Kristitty ei ole vain Jumalan lapsi vaan myös Jumalan perheväen - seurakunnan - jäsen. Meidän aikamme korostaa yksilöllisyyttä; usein puhutaan "minun jumalakuvastani" jne. Mutta Raamatussa usko syntyy ja elää aina uskovien yhteisössä.