1. Johanneksen kirje

Kirjoittaja: 
Erkki Koskenniemi

Johdanto

Uuden testamentin jälkipuoliskolta löytyvät kolme Johanneksen kirjettä ovat jääneet monelle varsin oudoiksi. Niille taas, jotka ovat oppineet ne tuntemaan, ne tulevat aina rakkaammaksi ja rakkaammaksi. Nämä kirjeet ovat todellakin sen arvoisia, että niihin syvennytään.

Kirjeet kuuluvat kaikki samaan "johannekselaiseen" kirjallisuuteen, minkä tunnemme parhaiten Johanneksen evankeliumista.

Johdattelua Ensimmäiseen Johanneksen kirjeeseen

Jo Ensimmäisen Johanneksen kirjeen pintapuolinen tarkastelu osoittaa monia asioita. Ensiksikin kysymyksessä ei ole kirje sanan varsinaisessa merkityksessä. Kirjan alusta puuttuu paitsi sen lähettäjän nimi myös tieto siitä, kenelle se on osoitettu. Viestiä ei ole siis osoitettu yhdelle paikallisseurakunnalle. Tämän vuoksi tätä ja muista samanlaisia kirjeitä sanotaan katolisiksi, eli koko Kristuksen kirkolle osoitetuiksi kirjeiksi.

Toiseksi tulevat jo ensi lukemalla vastaan Johanneksen evankeliumista tutut asiat ja sanat, silmiinpistävimpänä ehkä puhe valosta ja pimeydestä. Lukija tunnistaa sen maailman, johon Johanneksen evankeliumi meidät kuljettaa: Se on rakkaudellinen, kirkas ja hoitava maailma.

Kolmanneksi näemme, ettei kirjalla näytä olevan kovin jäykkää rakennetta; se sisältää kristillisen uskon opetusta useammalta kannalta ilman että asiat liittyvät toisiinsa kovin kiinteästi. Usein toistuva asia on harhaopeista varoittaminen.

Kuka on kirjeen kirjoittaja?

Kirjeen kirjoittaja ei siis ilmaise omaa nimeään. Hänen teologinen "käsialansa" ja tyylinsä antaa meidän kuitenkin ymmärtää varsin paljon. Sukulaisuus Johanneksen evankeliumin kanssa on niin ilmeinen, että näillä molemmilla Raamatun kirjoilla on varsin mahdollisesti sama kirjoittaja. On kuitenkin syytä olla varovainen: kirkollinen perinne antaa ymmärtää Johanneksen olleen hyvin vaikutusvaltainen opettaja. Turvallisempaa on tyytyä sanomaan, että nämä kirjat ovat peräisin samalta suunnalta alkukirkkoa.

Kirjeen kirjoittamisajankohta on vaikea tarkoin määrittää. Papias on tuntenut kirjeen vuoden 140 aikoihin, mutta varmasti se on kirjoitettu jo aiemmin. Varmaan emme erehdy paljon, jos otaksumme sen kirjoittamisajankohdaksi noin 90-100.

Rakkaita varoituksia

Ensimmäisen Johanneksen kirjeen lukija törmää usein varoituksiin, joita kirjoittaja antaa omilleen harhaoppien vuoksi. Tässä tulee ilmi kirjeen merkillinen ominaislaatu. Kirje suorastaan henkii samaa rakkautta kuin Johanneksen evankeliumi. Sitä on hyvä lukea; on kuin saisi kokea syvällisesti hoitavaa Jumalan huolenpitoa. Samalla kuitenkin varoittavat sanat kaikuvat selkeinä ja ankarina. Meidän on usein vaikea yhdistää rakkautta ja rajanvetoa toisiinsa. 1. Joh. yhdistää ne ja osoittaa näin, että rakkaus ei tarkoita pelkästään herkkää tunnelmointia, vaan myös huolenpitoa. Jos sudet ovat lauman kimpussa, paimen ei tyydy hiljaa hymisemään joillekin karitsaisille nuotion loisteessa.