Johdanto Matteuksen evankeliumiin

Evankeliumin kirjoittaja

Useissa Uuden testamentin kirjeissä on kirjoittaja mainittu. Sen sijaan missään evankeliumissa ei kirjoittajaa ole mainittu. Evankeliumien kirjoittajia etsiessämme joudumme tukeutumaan kristilliseen perimätietoon ja tekstistä nouseviin havaintoihin.

Jo vuodelta 130 on säilynyt Hierapoliksen piispan Papiaksen lainaus, jossa hän toteaa ensimmäisen evankeliumin kirjoittajan olevan apostoli Matteus, jota evankeliumeissa kutsutaan myös Leeviksi (Matt 9:9-12, 10:3, vertaa Mark 2:14). Apostolien luetteloissa hän on aina Matteus. Tullimiehenä hän tietenkin oli kirjoitustaitoinen ja osasi kreikkaa - jonka taito ei suinkaan ollut mitenkään harvinainen Jeesuksen ajan Israelissa. Tämä kristillinen perimätieto on nykyisessä raamatuntutkimuksessa asetettu kyseenalaiseksi.

Tiedemiesten mielipiteet eroavat tässä kysymyksessä, kuten myös evankeliumin ajoitus-kysymyksessä, joka tietenkin liittyy läheisesti kirjoittajakysymykseen. Myös kirjoituspaikasta on erilaisia näkemyksiä. Kirjoitusajaksi on ehdotettu sekä 60 lukua, jolloin evankeliumi olisi kirjoitettu Roomassa, että 70 90 lukua, jolloin evankeliumi olisi kirjoitettu Syyriassa. Mitä ilmeisimmin Markus on evankeliumeista vanhin. Sekä Matteus että Luukas ovat käyttäneet lähteenään sekä Markuksen evankeliumia että ns. Logia-lähdettä (Jeesuksen sanojen lähde, joka on sisältänyt paljon Jeesuksen puheita). Usein puhutaankin ns. kaksilähdeteoriasta Matteuksen ja Luukkaan yhteydessä.

Näitä kysymyksiä pohdittaessa keskeinen ongelma on ollut se, tunsiko kirjoittaja Jerusalemin hävityksen. Kriittiset tutkijat väittävät, että evankeliumissa näkyy Jerusalemin tuhon vaikutus (erityisesti 22:7), perinteisellä kannalla olevat taas korostavat perimätiedon luotettavuutta, eivätkä he näe evankeliumissa viittauksia Jerusalemin tuhon tapahtumisesta.

On myös esitetty, että Papiaksen lainaus koskisikin jotakin toista, kadonnutta evankeliumia, sillä hän mainitsee Matteuksen kirjoittaneen hepreaksi - tai itse asiassa arameaksi. Kaikki nykyisen Matteuksen käsikirjoitukset ovat taas kreikaksi.

Matteuksen evankeliumi on selvästi kirjoitettu juutalaistaustaisille kristityille. Hän ei selitä juutalaisia tapoja, vaan olettaa niiden olevan lukijoille tunnettuja.

Pääevankeliumi

Varhainen kristillinen kirkko piti Matteusta pääevankeliuminaan, tästä on osoituksena sen paikka Uuden testamentin alussa.

Meidän tulee myöntää, että saatavilla olevasta todistusaineistosta voi saada erilaisia vastauksia kirjoittaja , kirjoitusaika ja paikkakysymyksiin. Tämä ei kuitenkaan merkitse, etteikö Matteuksella voisi olla samaa arvoa meille kuin niille kristityille, joilla kyseisiä ongelmia ei ollut. Näen itse asian seuraavasti: meidän kannaltamme tärkeintä evankeliumeissa, kuten koko Raamatussa, on se, että Jumala puhuu meille niissä. Voin luottaa siihen, että Jumala valitsi parhaat sanoman eteenpäinviejät myös silloin, kun piti säilyttää tieto Jeesuksen toiminnasta maan päällä. Tämän rinnalla ei sillä, kuka kirjoitti Matteuksen evankeliumin, ole kovin suurta merkitystä.

Uskonpuhdistaja Martti Luther korosti sitä, että on vain yksi evankeliumi. Hän ei kirjoittanut erillisiä johdantoja evankeliumikirjoihin, vaan kaikille yhteisen johdannon. Varhaisissa käsikirjoituksissakin puhutaan nimenomaan "evankeliumista Matteuksen mukaan" ei Matteuksen evankeliumista.

Miksi Jumala ei halunnut evankeliumien kirjoittajia esiin? Tähän voimme vastata: sanoma oli tärkeämpi kuin sen välittäjä. Silti on luvallista pohtia näitä johdanto-opillisia kysymyksiä, mutta ei saa antaa niiden hukuttaa alleen itse asia ydintä, evankeliumia.

Asian ydin

Matt 16:13 19 kertoo meille koko Matteuksen evankeliumin tarkoituksen: se haluaa vastata kysymykseen, kuka Jeesus Nasaretilainen oli. Matteuksen, eikä muidenkaan evankelistojen, tarkoituksena ei ollut kirjoittaa Jeesuksen elämänkertaa tai historiaa Jeesuksen maanpäällisestä vaelluksesta. Heidän tarkoituksensa oli kertoa Jeesuksen merkityksestä maailmalle, sen jokaiselle ihmiselle.

On tärkeää ymmärtää tämä ero! Tehdäänpä pieni ajatusleikki: jos lukisimme peräkkäin kaikki Jeesuksen puheet, joita evankeliumeissa on säilynyt, aikaa menisi ehkä muutamia tunteja. Kuitenkin Jeesuksen julkinen toiminta kesti noin kolme vuotta. Huomaamme, että vain pieni osa materiaalista on otettu mukaan. Meillä ei siis ole elokuvaa Jeesuksesta, vaan pikemmin muutamia valokuvia! Ja nämä kuvat on valittu tietyssä tarkoituksessa: osoittamaan, että Jeesus oli Vanhassa testamentissa luvattu Messias. Evankelista Johannes ilmaisee asian Joh 20:30 31:ssä juuri näin. Asian ydin on siis: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika." (Matt 16:16) Tämän selkeän vastauksen Uusi testamentti meille antaa, mutta monta meitä kiinnostavaa kysymystä jää vaille vastausta (vertaa 5 Moos 29:28 ja Joh 21.25).

Paljon puheita

Matteus on sisällyttänyt evankeliumiinsa useita Jeesuksen puheiden kokoelmia. Emme tiedä, ovatko ne pidetty samassa yhteydessä, vai onko Matteus koonnut yhteen Jeesuksen eri tilanteissa pitämiä puheita.

Kuuluisin puhekokoelma on tietysti Vuorisaarna luvuissa 5-7. Myös kolmannentoista luvun vertaukset Jumalan valtakunnasta tunnetaan usein. Muita puhekokoelmia ovat: luvut 18-19: opetuksia seurakunnasta, luku 22: Jeesuksen ja hänen vastustajiensa väliset kiistakeskustelut, luku 23: lainopettajien ja fariseusten väärä hengellisyys ja luvut 24-25: puheita lopunajoista.

Kristus, mutta ei Messias

Väliotsikkoomme sisältyy sanaleikki. Kristus on kreikkaa ja tarkoittaa samaa kuin heprean sana Messias, suomeksi molemmat on käännetty "Vapahtaja". Tämä sanaleikki kertoo juutalaisten historian synkimmästä kaudesta. Vaikka Jumala oli valmistanut heitä enemmän kuin mitään muuta kansaa Messiaan tuloon, suurin osa heistä kuitenkin hylkäsi Jumalan tarjoaman pelastustien. Näin Jeesuksesta tuli Kristus pakanoiden Vapahtaja. Tällä en halua sanoa sitä, etteikö pelastus koskisi myös juutalaisia, vaan vain sen, että he eivät ottaneet sitä vastaan.

Tänä päivänä emme enää ymmärrä sitä syvää yhteyttä, joka vallitsee Vanhan ja Uuden testamentin välillä. Me asetamme ne usein vastakkaisiksi. Eräs syy tähän on väärin ymmärretty laki evankeliumi jaottelu. Sen sijaan evankelista Matteus ymmärsi, että Jeesus oli Vanhan testamentin kirjoitusten täyttäjä; se, mitä hän teki, oli ennustettu Vanhassa testamentissa. Monta kertaa hän kirjoittaa: "...jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut." (Esimerkiksi 1:22, 2:23)

Jeesus täytti Vanhan testamentin lupaukset Messiaasta, mutta hän teki ne tavalla, jonka vuoksi juutalaiset hylkäsivät hänet. Heti Pietarin tunnustuksen jälkeen Matteus kertoo meille syyn tähän hylkäämiseen (16:21 28): Jeesus oli kärsivä Messias, juutalaiset odottivat maallista, daavidilaista messiasta, joka vapauttaisi heidät roomalaisista miehittäjistä.

Matteus kertoo myös, kuinka Jeesus osoitti vastustajilleen heidän sokeutensa Vanhan testamentin edessä: Matt 22:34 40.

Mutta on huomattava, etteivät vain Jeesuksen vastustajat, vaan myös hänen opetuslapsensa, ymmärsivät Jeesuksen toiminnan päämäärän väärin. Siitä on osoituksena Jeesuksen Pietarille pitämä nuhdesaarna. Eikä tänäänkään kukaan voi ilman Pyhän Hengen apua ymmärtää, kuka Jeesus on (16:17). Ilman Pyhää Henkeä Jeesus on suuri opettaja tai suuri ihminen, mutta ei koskaan maailman Vapahtaja, tämän puolen hänestä voi vain Pyhä Henki kirkastaa.

Tuntematom Kristus

Onko Jeesus tänäänkin tuntematon? Onko meidän kuvamme Jeesuksesta oikea vai olemmeko omien ennakkokäsitystemme vallassa, kuten Jeesuksen ajan juutalaiset?

Otan muutamia tänä päivänä yleisiä harhakuvia Jeesuksesta, joissa on kaikissa osatotuus, mutta ne eivät ole Raamatun evankeliumin sanoma Jeesuksesta:
- "Jeesus oli rakkauden julistaja, hän kumosi Vanhan testamentin lain." - "Jeesus antoi meille esimerkin, jota seuraamalla mekin pelastumme."
- "On yritettävä parhaansa, kyllä Jeesus antaa loput anteeksi."