Matteuksen evankeliumi luku 28 – Kuninkaan ylösnousemus ja lupaus

Kirjoittaja : 
Pasi Hujanen

Matteuksen evankeliumin luku 28 luettavissa netissä


Jeesuksen ylösnousemus – Matt 28:1-10

Vanhan testamentin ennustusten (esimerkiksi Hoos 6:2) mukaisesti Jeesus nousi kuolleista kolmantena päivänä. Jeesuksen hautaaminen tapahtui perjantaina juuri ennen sapatin alkamista (Luuk 23:54). Juutalainen ajanlasku aloitti päivän illalla, noin kello kuusi. Sapatti oli toinen päivä ja viikon ensimmäinen päivä kolmas päivä. Meidän kalenterissamme ollaan sunnuntaiaamussa.

Valitettavasti nykyinen länsimainen kalenteri aloittaa viikon maanantaista – en tiedä, miksi muutos on aikanaan tehty. Ylösnousemuksen päivästä tuli kristittyjen pyhäpäivä ja jumalanpalveluspäivä (katso Joh 20:19,26). Seitsemännen päivän adventistien pitäytyminen Vanhan testamentin lepopäivässä eli lauantaissa ei saa tukea kirkon historiasta.

Jälleen Matteus käyttää Magdalan Mariasta juutalaista muotoa Mariam (jae 1). Luukas kertoo, että mukana oli muitakin kuin nämä kaksi naista (Luuk 24:10). Markus (Mark 16:1-2) kertoo, että naisten tarkoitus oli täydentää Jeesuksen hautaamisessa vajavaisesti suoritettuja toimenpiteitä. Heillä oli mukanaan tuoksuöljyä, jolla he aikoivat voidella Jeesuksen ruumiin.

Vain Matteus kertoo maanjäristyksestä Jeesuksen haudalla (jae 2). Enkeli ei avannut hautaa, että Jeesus voisi tulla ulos – eiväthän sellaiset rajoitukset enää koskeneet häntä ylösnousemuksen jälkeen (Joh 20:19) – vaan jotta naiset pääsisivät sisälle hautaan (jae 6).

Tietenkään sotilaat eivät pystyneet pettämään enkeliä (jae 4), mutta eivät he osanneet tehdä muutakaan kuin tekeytyä kuolleeksi.

Johannes kertoo evankeliumissaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestyksistä Jerusalemissa, Matteus taas korostaa Galilean merkitystä (jakeet 7,10 ja 16, Matt 26:32).

Joskus pelkoon liittyy iloa (jae 8, vertaa Ps 2:11, Kirkkoraamattu-1933). Jos opetuslapset olisivat odottaneet Jeesuksen ylösnousemusta, varmaan kaikki opetuslapset olisivat tulleet haudalle tuona aamuna. Mutta se oli yllätys, Jumalan asioihin puuttuminen, joka sai aikaan myös pelkoa. Mutta ennen kaikkea iloa: Jeesus elää!

Paavali ei mainitse ylösnousemuksen todistajien listassa (1 Kor 15:5-8) lainkaan naisia (jae 9). Ehkä kyse on sen ajan tavasta – naisten todistustahan ei pidetty juutalaisessa yhteiskunnassa pätevänä.
Jakeessa 10 Jeesus kutsuu opetuslapsiaan ensimmäisen kerran veljikseen.

Vartijoiden ahdinko – Matt 28:11-15

Jos ei hyväksytä Raamatun kertomuksia Jeesuksen ylösnousemuksesta, on pääsiäisen tapahtumille annettava jokin muu selitys. Ylösnousemuksen kannalta ensimmäinen kysymys on missä on Jeesuksen ruumis. Jos se olisi voitu tuoda esiin, puhe ylösnousemuksesta voidaan lopettaa mahdottomana.

Vartijat olivat vastuussa lähinnä juutalaisten johtajille (Matt 27:65-66), siksi he menivät ensin kertomaan heille tapahtumista. Ja ilman muuta he toivoivat saavansa jonkin pakotien vastuustaan: vartijoita voitaisiin rangaista kuolemalla huonosti suoritetusta tehtävästä.

Koska juutalaisten johtajat eivät halunneet uskoa Jeesuksen ylösnousemukseen – vaikka juuri he muistivat Jeesuksen kuoleman jälkeen hänen ennustuksensa ylösnousemuksesta (Matt 27:63) – heidän oli annettava jokin muu selitys sille, miksi hauta oli tyhjä. Vartijat lahjottiin kertomaan tarinaa opetuslasten tekemästä ruumiin varastamisesta (jae 13).

Tarina on tavattoman epäuskottava. Viimeistään haudan sulkenutta kiveä (Matt 27:60) avattaessa sotilaat olisivat heränneet. Ja mistä he tiesivät opetuslasten varastaneen Jeesuksen ruumiin, jos he nukkuivat (jae 13). Vartiossa nukkumisesta voitiin langettaa kuolemantuomio (jae 14). Mutta roomalaiset virkamiehet olivat kuuluisia helposta lahjottavuudestaan (katso Apt 24:26; Paavali ja maaherra Felix).

Matteus kirjoitti juutalaisille, siksi hän mainitsee heidän parissaan kiertäneen väärän selityksen Jeesuksen ylösnousemukselle (jae 15) – muut evankelistat eivät siitä kerro.

Lähetyskäsky – Matt 28:16-20

Siirrytään neljänkymmenen päivän päähän (Apt 1:3), Helatorstaihin eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivään. Kun Juudaksen tilalle ei vielä oltu valittu Mattiasta (Apt1:23), oli opetuslapsia vain yksitoista (jae 16).
Emme tiedä, mikä vuori oli kysymyksessä (jae 16). Yksi mahdollisuus olisi kirkastusvuori, mutta sekin on vain arvaus.

Vieläkin oli epäilijöitä (jae 17). Ilmeisesti ei viitata niihin yhteentoista, vaan mukana olleeseen suurempaan joukkoon. Jakeessa 17 voitaisiin kääntää myös niin, että opetuslapset rukoilivat Jeesusta (Kirkkoraamattu-1938). Se on ensimmäinen maininta rukouksesta Jeesukselle.

Jae 18 tulee hyvin lähelle Dan 7:14:ä – joka on heti Danielin Ihmisen Poika -ennustuksen jälkeen!

"ja hänelle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus, kaikkien kansojen, kansakuntien ja kielten tuli palvella häntä. Hänen valtansa on ikuinen valta, joka ei katoa, eikä hänen kuninkuutensa koskaan häviä."
Dan 7:14

Jeesus antaa kaksi tehtävää: kastakaa (jae 19) ja opettakaa (jae 20). Vain niin tullaan Jumalan lapsiksi.

Näiden kahden suhde on ollut aina keskustelun aihe lähetystyössä. Niin tänäkin päivänä. Kuinka paljon pitää opettaa, että voidaan kastaa? Vai voidaanko kastaa vallan ilman opetusta ja opetus seuraa kasteen jälkeen? Opetusta on pakko olla ennen kastetta, että kastettava ymmärtää, mihin uskoon hänet kastetaan. Mutta opetus ei lopu koskaan: joka päivä tarvitsemme opetusta Jumalan sanasta ja uskosta. Säilymme opetuslapsina kuolemaamme asti.

Toinen kiistan aihe on ollut lapsien kastaminen. On tarkasti erotettava aikuiskaste ja uudelleen kastaminen. Kuka ei ole tullut lapsena kastetuksi, voidaan tietysti kastaa aikuisena. Mutta voiko kasteen uusia? Ei. Raamattu opettaa, että on vain yksi usko ja yksi kaste (Ef 4:5). Kasteen uusiminen on Jumalan pelastustyön halpana pitämistä. Meistä ei koskaan tule riittävän hyviä kelvataksemme Jumalalle: kaste on aina Jumalan suuren armon osoitus, ei koskaan meidän ansiomme.

Jakeessa 19 on selvä opetus Jumalan kolminaisuudesta. Joskus kuulee väitettävän, että vasta kirkko keksi kolminaisuusopin, mutta kyllä se löytyy Raamatusta. Luterilainen kirkko lähtee siitä, että Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen toimitettu kaste on oikea kristillinen kaste. Sen sijaan esimerkiksi mormonien kaste ei sitä ole. Oikeaa kastetta ei uusita silloinkaan, kun ihminen siirtyy kirkosta toiseen.

Nimeen (jae 19) tarkoittaa jonkin omaksi kastamista. Kasteessa me olemme tulleet kolmiyhteisen Jumalan lapsiksi.

Jeesuksen viimeinen lupaus on suuri ja tärkeä: kristittyinä meidän ei tarvitse koskaan olla yksin (jae 20).

Viimeiset sanat viittaavat evankeliumin alkuun. Enkeli ilmoitti Joosefille, että Marian synnyttämä poika tulee olemaan Immanuel – Jumala meidän kanssamme (Matt 1:23). Jeesus ei ollut vain profeetta, vaan hän oli itse Jumala.


Eksursio:

YLÖSNOUSEMUKSEN TODISTEET JA MERKITYS

Kristinuskon kannalta tärkeimmät tapahtumat ovat hyvin merkillisiä, niitä kaikkia voidaan sanoa ihmeiksi.

  1. Jumala tulee ihmiseksi – Jeesus syntyy neitsyt Mariasta (Joh 1:14).

  2. Jeesus kuolee ristillä – hänen ristinkuolemansa sovittaa kaikkien ihmisten synnit, jokainen voi pelastua uskomalla häneen (Joh 3:16).

  3. Kuolemansa jälkeen Jeesuksen ruumis on haudassa vajaat kolme päivää ja pääsiäisenä kerrotaan Jeesuksen nousseen ylös. Lisäksi luvataan, että hän antaa meillekin osan ylösnousemuksesta (1 Kor 15:21 23).

  4. Jeesus nousee taivaaseen ja lupaa viedä seuraajansakin kerran sinne (Joh 16:2 4).

Kaikkein keskeisimmät asiat kristinuskossa ovat sellaisia, ettemme pysty maallisin todistein täysin varmasti todistamaan niitä tosiksi tai valheiksi. Kaikkea tietoa voidaan sanoa perustelluksi uskomukseksi. En ole koskaan tavannut henkilöä, jota kutsutaan Napoleoniksi ja joka toimi aikanaan Ranskan keisarina, enkä edes tunne ketään, joka olisi hänet tavannut. Kuitenkin voin väittää tietäväni, että kyseinen henkilö on ollut olemassa. Olen lukenut hänestä ja tiedän, että hänen olemassaolostaan on tietty todistusaineisto. Moni asia viittaa siihen, että Napoleon on ollut olemassa. En pysty sitä täysin varmasti todistamaan, mutta minulla on perusteltu syy uskoa niin = minä tiedän, että hän eli.

Samoin on ylösnousemuksen kanssa: emme voi tutkia itse tapahtumaa, voimme tutkia vain sen aiheuttamia seurauksia, todistusaineistoa, joka on joko sitä vastaan tai sen puolella.

Uskonnonfilosofi J. Hick toteaa, että on mahdotonta todistaa vääräksi väitettä "ympyrän ja sen halkaisijan suhteen ilmoittavassa luvussa pii on kohta, jossa on seitsemän lukua seitsemän peräkkäin (...45777777789...)". Tällaista kohtaa ei ole vielä löydetty, mutta luvulle pii voidaan laskea loputtomasti uusia desimaaleja, koska se on päättymätön luku, jossa ei ole mitään säännöllisyyttä. Eli se, ettei vielä ole löydetty tuollaista kohtaa, ei todista, etteikö sellaista voitaisi tulevaisuudessa löytää.
Hick sanoo ylösnousemususkoon pätevän saman: sitäkään ei voi todistaa vääräksi, sen voi todistaa vain oikeaksi: sitten kun kuolemme, näemme, oliko se totta vai ei.

Todistusaineisto ylösnousemusta vastaan on lyhyt: niin ei yleensä tapahdu; kuolleet eivät herää kuolleista. Tämä ei kuitenkaan ole sataprosenttisen varma todiste; se, ettei jotakin yleensä tapahdu tai ole aikaisemmin tapahtunut ei tee mahdottomaksi sitä, että jotakin voi tulevaisuudessa tapahtua. Esimerkiksi 1700 luvun ihmiset eivät olleet ajaneet autolla, mutta me pystymme sen tekemään.

Mikä on ylösnousemuksen puolesta puhuva todistusaineisto?

HAUTA OLI TYHJÄ

Konkreettisin todiste Jeesuksen ylösnousemuksen puolesta on se, että pääsiäisaamuna Jeesuksen hauta oli tyhjä (Luuk 24:3).

Ruumis olisi voitu varastaa haudasta. Jeesuksen vastustajat olisivat saattaneet tehdä sen, toinen mahdollisuus olisi opetuslapsien tekemä varkaus. Jos Jeesuksen vastustajat olisivat varastaneet Jeesuksen ruumiin, he olisivat varmasti käyttäneet sitä todisteena apostolien opetusta vastaan, kun nämä alkoivat julistaa ylösnoussutta Kristusta. Jeesuksen ruumiin esittäminen olisi lopettanut puheet Jeesuksen ylösnousemuksesta kerralla.

Jos taas opetuslapset olisivat ryöstäneet Jeesuksen ruumiin, on hyvin vaikeaa, suorastaan mahdotonta selittää se, miksi he halusivat todistaa hänestä kuolemankin uhalla. Kuka haluaisi kuolla valheen takia?

Varastamisteoriaa vastaan on myös se, että roomalaiset sotilaat vartioivat hautaa Jeesuksen vastustajien pyynnöstä (Matt 27:62-66). Mutta on vieläkin merkittävämpi todiste varastamisteoriaa vastaan. Sen kertoo meille Johannes: Joh 20:6 7. Johannes sanoo, että Pietari meni sisälle hautaan, näki ja uskoi. Mitä Pietari näki? Hän näki käärinliinat ja hikiliinan, jotka olivat olleet Jeesuksen ympäri kiedottuina, kun hänet haudattiin. Niitä ei ollut revitty tai viety pois, kuten olisi ollut pakko tehdä, jos ruumis olisi ryöstetty. Ei, ne olivat koskemattomina, ikään kuin perhosen kotelo, josta perhonen muututtuaan toukasta perhoseksi on poistunut. Käärinliinojen kanssa käytetyt yrtit ja voide olivat kovettuneet ja muodostaneet kotelon, jonka sisältä oli mahdotonta saada ruumista rikkomatta liinoja.

Jeesuksen pään kohdalle oli jäänyt tyhjä kohta, Johannes kirjoittaakin, että hikiliina, joka oli ollut pään ympärillä, oli eri paikassa (Joh 20:7). Hauta ei siis ollutkaan aivan tyhjä – merkittävä todiste oli jäänyt hautaan.

YLÖSNOUSSEEN JEESUKSEN ILMESTYMISET

Toinen todiste Jeesuksen ylösnousemuksen puolesta on hänen ilmestymisensä useaan kertaan opetuslapsille.

Luuk 24:30 32:ssa kerrotaan, kuinka opetuslapset tuntevat lopulta oudon kulkijan. Ilmeisesti ylösnousseen Jeesuksen hahmo oli hieman erilainen kuin ennen kuolemaa, sillä opetuslapsilla tuntuu muulloinkin olleen vaikeuksia tunnistaa ylösnoussutta Jeesusta. Kun Jeesus murtaa leipää, hänen ranteensa tulevat hihojen kätköistä näkyviin ja opetuslapset näkevät naulojen jäljet, erehtymisen mahdollisuutta ei ole: henkilö on riippunut ristillä. (Vastoin yleistä käsitystä ristiinnaulitut naulittiin ristille ranteista eikä kämmenestä, koska kämmenen lihakset ja jänteet eivät kestäisi ruumiin painoa. Sen sijaan ranne on riittävän vahva.)

Kaikkiaan Jeesus näyttäytyi ylösnousemuksen jälkeen yli 500 hengelle (1 Kor 15:3 11), joista osa oli ryhmissä, joten näköharhan tai mielikuvitusolennon näkemisen mahdollisuutta ei voi ottaa huomioon (vertaa Luuk 24:36 49).

..."ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois. Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin..." (1 Kor 15:5-8)

MUUTOS OPETUSLAPSISSA

Olemme jo viitanneet opetuslapsissa tapahtuneeseen muutokseen. Jeesuksen kuoleman jälkeen he olivat peloissaan ja lukittujen ovien takana (Joh 20:19). Jeesuksen ilmestyttyä heille ja heidän saatuaan ensimmäisenä helluntaina Pyhän Hengen, he todistavat rohkeasti Herrastaan, joka on noussut ylös. Katso esimerkiksi Apt 2.

Tällaista muutosta on vaikea selittää itsepetokseksi tai mielikuvituksen tuotteeksi. Myöskään viime aikoinakin esitetty ajatus, että vain Jeesuksen ajatukset jäivät elämään, eikä Jeesus olisikaan ruumiillisesti noussut kuolleista, pysty selittämään oppimattomassa opetuslapsijoukossa tapahtunutta muutosta. He eivät olleet 1900-luvun pohdiskelijoita, vaan yksinkertaisia kalastajia ja työläisiä.

Jotakin hyvin merkittävää oli tapahtunut opetuslapsille. Mitä? Paras ja luontevin selitys on se, että Jeesus todella nousi kuolleista ja ilmestyi opetuslapsille. Osoitus tästä muutoksesta on myös meidän kirkkomme: yhä tänään on ihmisiä, jotka elävät uskoen ylösnousemukseen ja sen todellisuuteen.

PALAPELIN PUUTTUVA PALA

Ymmärrämme ylösnousemuksen merkityksen Jeesuksen opetuslapsille, jos ajattelemme palapeliä, josta puuttuu suuri, keskeinen pala, jota ilman emme saa palapelin esittämästä aiheesta selvää. Pystymme kyllä arvailemaan, mitä se voisi esittää, mutta varmoja emme ole. Vasta, kun viimeinen pala on pantu paikoilleen, kuva on valmis ja ymmärrämme, mitä se esittää.

Apostolit olivat vaeltaneet Jeesuksen seurassa kolmisen vuotta ja heille oli muodostunut tietty kuva siitä, ketä he seurasivat. Mutta heidän kuvansa oli väärä: he, kuten tuon ajan juutalaiset yleensäkin, odottivat maallista Messiasta, Daavidin sukuun kuuluvaa kuningasta, joka ajaisi juutalaisten sortajat, roomalaiset, pois Palestiinasta.

Vaikka Jeesus oli monta kertaa ilmoittanut, että hänet ristiinnaulittaisiin ja ettei se suinkaan merkitsisi kaiken loppua, vaan kuuluisi jumalalliseen suunnitelmaan, eivät opetuslapset ymmärtäneet Jeesuksen ilmoitusta (Luuk 18:31 34). Opetuslapsille risti merkitsi kaiken sortumista; Jeesus ei ollutkaan Messias: Luuk 24:21: "kuitenkin me olimme eläneet siinä toivossa...".

Juutalaisten pääosa uskoi ylösnousemukseen, poikkeuksen tekivät saddukeukset, mutta heillekin Jeesus osoitti ylösnousemususkoon nousevan jo Mooseksen kirjoista, muita Vanhan testamentin kirjoja saddukeukset eivät hyväksyneetkään (Luuk 20:27 40). Myös profeetoilla on ylösnousemuksesta puhuvia kohtia, ehkä selvimmin Jeesukseen viittaa Hoos 6:1 3. Mutta juutalaiset odottivat ylösnousemusta aikojen lopulla (Joh 11:24). Tämä on hyvä huomata, jos väitetään, että opetuslapset keksivät itse opin Jeesuksen ylösnousemuksesta!

YLÖSNOUSEMUKSEN MERKITYS

Onko ylösnousemus sitten niin tärkeää? Eikö voisi olla kristinuskoa ilman uskoa ylösnousemukseen yleensä tai ilman uskoa Jeesuksen kuolleista heräämiseen?

Paavali kohtasi saman kysymyksen ja vastaa siihen 1. Korinttilaiskirjeen luvussa 15, erityisesti jakeissa 17 23. Jos joku luulee olevansa kristitty, eikä odota ylösnousemusta, hän on Paavalin mukaan "säälittävimpiä kaikista ihmisistä".

Miksi Paavali on näin jyrkkä? Jos joku ei usko ylösnousemukseen, hän elää valheessa: Jos Jeesus opetti ylösnousemuksesta, mutta se ei olisi totta, miksi sitten muukaan, mitä Jeesus opetti olisi totta? Tai toinen vaihtoehto on se, että kyseisellä ihmisellä on väärä kuva Jeesuksesta, jolloin hänen uskonsa on väärä! Et voi valita joko kristinuskoa tai ylösnousemususkoa, sinun on valittava molemmat tai ei kumpaakaan!