Ilmestyskirja luku 17

Kirjoittaja : 
Jari Rankinen

Portto pedon selässä 17:1-6

Edellisessä luvussa Johannes on kertonut seitsemästä enkelistä, jotka kaatavat maan päälle Jumalan vihan maljoja. Nyt näistä yksi tulee Johanneksen luo ja lupaa näyttää hänelle suuren porton ja hänen tuomionsa. Enkeli kuvaa porttoa ja sanoo, että hän istuu "suurten vesien äärellä". Jakeessa 15 enkeli selittää, että vedet kuvaavat suuria kansanjoukkoja. Portto on siis kansanjoukkojen keskellä ja hallitsee niitä. Kansanjoukot palvelevat häntä ja tekevät sen ilmeisesti mielellään. Johannes siirtyy näyssä erämaahan ja näkee porton. Portto on pedon selässä hienot vaatteet yllä. Hänen kädessään on kultainen malja, joka on täynnä sitä jumalattomuutta, jota portto edustaa. Portto on juovuksissa mutta humala on ole lähtöisin viinistä, vaan Kristuksen omien verestä. Portto on siis vainonnut Kristuksen seurakuntaa ja tappanut Jumalan omia. Tähän portto on villinnyt myös monia hallitsijoita ja suuria kansanjoukkoja ‑ sitä jae 2 tarkoittanee. Rooman portoilla oli tapana kantaa otsallaan pantaa, johon oli kirjoitettu porton nimi. Panta on tälläkin portolla ja hänen nimensä on: "Suuri Babylon, maailman porttojen ja iljetysten äiti."

Enkeli selittää näyn portosta 17:7-18

Kuvaus portosta on sikäli ainutlaatuinen näky Ilmestyskirjassa, että sille kerrotaan myös selitys. Selityskin tosin on kuin näky, jota täytyy selittää, jotta sen voi ymmärtää.

Enkeli kertoo näyssä esiintyneestä pedosta, että se on ollut, nyt sitä ei ole mutta se tulee vielä nousemaan syvyydestä. Monta kertaa on tapahtunut näin: Valtio, aate tai hallitsija, joka on toiminut kuin Ilmestyskirjassa kuvattu peto, on kaatunut, ja on luultu, että nyt kaikki on hyvin. Pedon kaatumisesta ei ole kulunut pitkää aikaa ja peto on taas nostanut päätään ja aloittanut taistelun ‑ ehkä toisessa asussa kuin aikaisemmin, mutta samaan päämäärään pyrkien. Paholainen yrittää kerta toisensa jälkeen hävittää Kristuksen Kirkon. Tässä hän käyttää apunaan petoa, joka nousee uudestaan senkin jälkeen kun se on lyöty.

Luvun 13 selityksessä totesimme, että peto Ilmestyskirjassa viitannee erityisesti Antikristukseen. Ehkä enkelin sana tarkoittaa myös sitä, että Antikristus tulee olemaan hyvin samankaltainen kuin jokin aikaisemmin vaikuttanut peto, jota tällä hetkellä ei ole.

Jakeet 9‑12 ovat kiinnostaneet raamatunselittäjiä. Moni on etsinyt ja mielestään löytänyt joukon hallitsijoita, joista Ilmestyskirja nyt puhuu. Esimerkiksi on ajateltu kahdeksan kuninkaan tarkoittavan kahdeksaa Rooman keisaria tai kahdeksaa jumalatonta paavia. Esitetyillä selityksillä on se ongelma, ettei niistä yksikään aukottomasti sovi enkelin selitykseen. Emme sulje kokonaan pois ajatusta, että Ilmestyskirja nyt kuvaa juuri kahdeksaa hallitsijaa, jotka ovat hallinneet tai tulevat hallitsemaan maan päällä. Itse pidän todennäköisempänä, että jälleen on kyse vertauskuvallisesta puheesta. Ehkä puhe seitsemästä kuninkaasta, pedosta ja kymmenestä kuninkaasta tarkoittaakin sitä, että uusia hallitsijoita, aatteita ja valtioita nousee toinen toisensa jälkeen, ja ne palvelevat Paholaista ja täyttävät pedon tuntomerkit. Kahdeksatta ja viimeistä kuningasta nimitetään erityisesti pedoksi. Ehkä se on jälleen viittaus Antikristukseen. Hän täyttää pedon tuntomerkit pahimmalla tavalla, saa puollelleen monet hallitsijat ja on se viimeinen peto ennen Jeesuksen paluuta.

Jakeessa 9 porton kerrotaan istuvan seitsemällä vuorella ja jakeessa 18 porton sanotaan olevan "kaupunki, joka hallitsee maan kaikkia hallitsijoita". On etsitty kartalta kaupunkia, johon maininta seitsemästä vuoresta sopii. Roomaa, joka on rakennettu seitsemälle kukkulalle, on ehdotettu, samoin Moskovaa ja New Yorkia. Jaetta 9 ei ole pakko ymmärtää viittauksena tiettyyn kaupunkiin. Vuori merkitsee lujuutta ja pysyvyyttä. Jakeen sanoma voi siis olla tämä: portto kuvaa Paholaisen valtakuntaa ja sen pääkaupunkia, ja tämä valtakunta näyttää mahtavalta ja järkkymättömältä.

Ilmestyskirja puhuu Babylonin kaupungista ja tarkoittanee sillä juuri Paholaisen valtakuntaa. Portto kuvaa hyvin, millainen Pahan valtakunta on. Siihen kuuluu erottamattomasti kuudennen käskyn maahan polkeminen, joka on liittoutunut muun jumalattomuuden kanssa. Ehkä Paholaisen valtakunnan nimittäminen portoksi on muistutus myös siitä, ettei siinä valtakunnassa palvella elävää Jumalaa. Jumalia saattaa kyllä olla, mutta ne ovat syrjäyttäneet todellisen Jumalan. Olemme aikaisemmin jo todenneet, että huorin tekeminen viittaa Raamatussa toisinaan juuri epäjumalien palvelemiseen.

Jae 14 paljastaa, miten lujalta näyttäneen Paholaisen valtakunnan lopulta käy. Perkele kyllä taistelee Kristusta ja hänen omiaan vastaan ja näyttää voittajalta. Enkeli vakuuttaa ‑ niin kuin Ilmestyskirja on lukuisia kertoja aikaisemminkin vakuuttanut ‑ että Jeesus lyö vihollisensa. Emme näe nyt Jeesusta kuninkaiden Kuninkaana, mutta uskomme siihen, koska Raamattu niin sanoo.

Luvun loppu kertoo Jumalan suuruudesta ja Paholaisen pienuudesta. Peto liittolaisineen vihastuu porttoon ja tuhoaa hänet. Vaikka petokin on Paholaisen palveluksessa, se hyökkää Paholaisen valtakunnan kimppuun. Näin tapahtuu, koska Jumala on niin päättänyt. Jumala on niin suuri, että hän laittaa pahankin palvelemaan niitä päämääriä, jotka hänellä on. Paholainen ei varmasti katsele tyytyväisenä, että hänen palvelijansa sotii häntä ja hänen joukkoaan vastaan, mutta ei voi Jumalan päätöstä estää. Jumalalla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

Tällä vuosisadalla on nähty kahden Paholaisen palvelijan taistelevan keskenään. Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto kävivät sotaan keskenään ja lopputuloksen tiedämme: Hitlerin valtakunta hävitettiin perustuksia myöten. Puna‑armeijan voitto on yksi osoitus Jumalan suuruudesta. Hän laittaa Paholaisen palvelijat taistelemaan keskenään ja toinen hävittää toisen. Näin Jumala tulee tekemään myös aikojen lopulla, kun Paholaisen valtakunta lyödään lopullisesti.